Jokaisella yrityksellä pitää olla strategia, joka kertoo yhtiön identiteetin ja ydinosaamisen. Sen avulla varmistetaan myös asemointi ja kilpailuetu markkinoilla. Ydinosaamisen hyödyt saadaan irti vain silloin, kun sitä jaetaan muille. Yritysmaailmassa sitä voidaan käyttää osaamistietokantojen kanssa tuottamaan uusia tuotteita markkinoille.

Yritysmaailma ja sitä ympäröivät tekijät muuttuvat jatkuvasti. Menestyvä yhtiö huomaa ja reagoi heti muutoksiin – tällöin puhutaan nopeasta toiminnasta. Strategia-analyysi auttaa ymmärtämään yrityksen strategisen aseman. Sen avulla ympäristössä tapahtuneet muutokset kirjataan ja analysoidaan, miten niillä on vaikutusta firman myöhempään kehitykseen ja toimintaan. Oikealla tutkimuksella voidaan valita sopiva strategia.

Strategia-analyysi on yksi osa johtamisen elementtejä, mutta prosessina se on jatkuva ja syklinen. Välillä pysähdytään analysoimaan ja miettimään strategioita, kun taas toisinaan operoidaan eli toimitaan suurien suuntaviivojen mukaisesti. Operoinnilla saadaan kokemusta uuden analyysin pohjalle.

Strategia-analyysin osa-alueet

Strategia-analyysiprosessi jaetaan kolmeen alueeseen. Ensimmäinen osa-alue sisältää sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön määrityksen, toinen käytettävissä olevien resurssien kartoituksen ja kolmantena eri sidosryhmien odotuksien sekä tavoitteiden selvityksen.

Strategia-analyysin teossa voidaan käyttää apuvälineinä SWOT (Strenghts, Weaknesses, Opportunities, Threats) -analyysitaulukkoa ja strategiakarttaa. Jälkimmäistä käytetään strategian logiikan avaamiseen ja visualisoimiseen. Johtamisessa strategiakartan avulla yrityksen taktiikkaa voidaan esittää neljästä suunnasta – taloudellisesta, asiakkaiden, sisäisten prosessien ja oppimisen ja kasvun näkökulmasta.

  • Ympäristö

Yritystoiminnassa yhtiö joutuu vuorovaikutukseen kaupallisen, taloudellisen, poliittisen, teknologisen, kulttuurisen ja sosiaalisen ympäristön kanssa. Nämä miljööt muuttuvat jatkuvasti ja firma joutuu nämä muutokset kohtaamaan. Niiden aiheuttamien vaikutuksien ymmärtäminen on erittäin tärkeää strategisen suunnitelman muodostamiseksi.

Ympäristön analysoinnissa voi käyttää SWOT -analyysitaulukkoa, jossa muutokset jaetaan eri laatikkoihin. Ne ovat nimeltään vahvuudet, mahdollisuudet, uhat ja heikkoudet. Ympäristön vaikutukset merkitään uhkina ja heikkouksina.

  • Resurssit

Yrityksen resurssit muodostuvat sisäisistä vaikutuksista, joita voidaan käyttää yritystoiminnassa. Sisäisiä voimavaroja voidaan kartoittaa organisaatioanalyyseillä ja sisäisillä analyyseillä.

  • Sidosryhmien odotukset ja tavoitteet

Ilman sidosryhmiä eli niitä tahoja, joiden kanssa yritys on tekemisissä, mikään yhtiö ei voisi toimia. Sidosryhmiä on yrityksen sisällä ja ulkopuolella. Sisäisiä ryhmiä ovat esimerkiksi johtajat, omistajat ja työntekijät. Ulkoisia sidosryhmiä ovat taas muun muassa asiakkaat, kilpailijat, yhteistyökumppanit, viranomaiset ja ympäristö.

Ryhmien odotukset ja tavoitteet muodostavat yrityksen kulttuurin. Sidosryhmien vallasta riippuen niiden vaikutus toimintaan vaihtelee. Mitä suurempi vaikutus on, sitä suurempi osa sen tulee olla strategia-analyysia.

Sidosryhmien tilannetta voi kartoittaa markkina-analyysilla ja toimiala-analyysilla. Ensiksi mainitulla arvioidaan alan trendejä, ympäristön heikkoja signaaleja, kilpailijoita ja yleensä toimialan kehitystä. Markkinoita katsoessa täytyy myös tutkia asiakkaiden ostovoimaa.

Toimiala-analyysissa arvioidaan alan muita yrityksiä, jotka tarjoavat vastaavia tuotteita ja palveluita jaetulle asiakaskunnalle, hankkivat tuotannossa käytettävät resurssit samalta toimittajaryhmältä, saavat rahoituksensa samalta rahoittajaryhmältä ja pitävät käsissään alan tiedon ja taidon. Yksityiskohtaisempia analyyseja ovat tavarantoimittaja-analyysi, kilpailija-analyysi, laaja ympäristöanalyysi ja voimavara-analyysi.

Markkinoita, kohderyhmiä ja toimialaa varten yrityksellä on oltava markkina-, kohderyhmä- ja toimialastrategia. Niiden avulla määritetään asema ja tavoitteet jokaisella osa-alueella.

Strategia-analyysin jälkeen tehdään lopullinen valitseminen ja toimeenpano

Strategia-analyysin päättymisen jälkeen siirrytään sopivan vaihtoehdon valitsemiseen. Valinta voidaan tehdä esimerkiksi yrityksen konsernitasolla, toimialatasolla tai erityisen toimintakokonaisuuden suhteen. Päätöstä ennen analyysin tekijöiden ja kokoajien täytyy tunnistaa eri strategiset vaihtoehdot ja arvioida ne huolella. Analyysivaiheessa tehdyn kokonaiskuvan perusteella tilanteesta tehdään lopullinen strateginen valinta.

Strategian toimeenpano on pääosin muutosjohtamista. Siinä määritellään, miten taktiikka muutetaan toimiksi. Toteuttamista ennen täytyy läpikäydä huolellinen suunnittelu, jonka aikana määritetään yrityksen resurssien asianmukainen keskittäminen, mahdollisten organisaatiomuutosten käsittely ja käytetään tehokasta muutosjohtamista. Toteuttaminen voidaan toteuttaa useassa vaiheessa.